Kainuulainen teos

Teokset

Kuori:
9 dl vettä
3 tl suolaa
12 dl ruisjauhoja
6 dl vehnäjauhoja

Täyte:
1 l täysmaitoa
2 tl suolaa
n. 100 g voisulaa
4 dl karkeita ohrajauhoja tai rikottuja ohraryynejä (esim. Korpelan mylly)
Kastamiseen voita ja tilkka vettä

Tee täyte:
1. Sekoita suola, jauhot tai ryynit ja voisula maitoon.
2. Jos käytät ohraryynejä, anna turvota vähintään kolme tuntia tai yön yli jääkaapissa.

Tee kuoritaikina:
1. Lisää suola veteen.
2. Sekoita jauhot veteen vähitellen.
3. Sekoita pehmeä taikina tasaiseksi, kaada jauhotetulle pöydälle ja vaivaa käsin sitkeäksi ja notkeaksi.
4. Kauli taikina puolen sentin vahvuiseksi levyksi ja ota kattilankannella pyöreitä kakkaroita.
5. Muotoile reunat taittamalla taikinaa ylös noin sentin korkuiseksi reunaksi.
6. Aseta uunipellille ja valuta täyte kuorille.
7. Paista 275? n. 20–25 min.
8. Kasta voi-vesiseoksessa.
9. Teokset tarjoillaan neljään osaan leikattuna.

 

Teos, rännikkä, rönttönen…

Kainuulaisen Saara Heikkisen teokset olivat Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikeneuvoja Kaisa Kähköselle ihan uusi tuttavuus. Saara Heikkinen on oppinut teosten valmistamisen jo kotonaan Hyrynsalmella.

Muualla nimitettäisiin piirakaksi, mutta Kainuussa tämä täytteellinen leipomus on teos. Teos tunnetaan eri puolilla Kainuuta myös rännikkänä ja rönttösenä. Muodosta taas kertonevat nimitykset ympäriveisattu ja karsinankiertämä.

Kainuun rönttönen on muuten saanut Euroopan unionin nimisuojan maantieteellisenä merkkinä, ja näin ollen maakunnan ulkopuolella rönttösiä ei saa kutsua Kainuun rönttösiksi. Puolukkarönttösiä Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Kaisakin oli maistanut aiemmin.

Teosten tekoa

Ennen vanhaan juhlissa tarjottavat teokset olivat kunniapaikalla. Ne olivat suurikokoisia, paksukuorisia ja runsastäytteisiä. Varakkaissa taloissa teoksia tehtiin joka pyhäksi, köyhemmissä suurimmiksi juhlapyhiksi.

Kuoritaikina tehtiin veteen tai heraan, jauhoina oli ruista tai ohraa, mahdollisesti vehnää. Täyte vaihteli sen mukaan, mitä oli saatavilla. Täytteeksi käytettiin ohraa, perunaa, marjoja tai porkkanaa.

Vanhin lienee ohratäytteinen teos, jonka täytteeksi eli syömmeksi tuli karkeita ohrajauhoja ja kermansekaista maitoa tai viilipiimää. Seosta turvotettiin muutama tunti, jonka jälkeen se kaadettiin rukiisesta taikinakuoresta tehtyyn kuppiin. Pinnalle levitetty kermatilkkanen esti syöntä kiehumasta yli ja antoi kauniin värin pinnalle.

Jos täytteeseen laitettiin lampaan rasvaa, puhuttiin rasvarännikästä tai rasvarieskasta. Riisipuuroteosta kutsuttiin ryyniteokseksi ja pottuimelloksella täytettyä leivonnaista pottuteokseksi tai –rönttöseksi.

Porkkanateos on 1920-luvulta peräisin oleva suhteellisen nuori tulokas. Alun perin porkkanateoksen täyte tehtiin keitetystä ja survotusta porkkanasta, jota jatkettiin pottuimelloksella tai keitetyistä perunoista tehdyllä survoksella.

Artikkeli on ilmestynyt KOTI-lehdessä 7/2013.
 

Jaa