Maa- ja kotitalousnaiset viettää KEKRIVIIKKOJA

Maa- ja kotitalousnaiset haluaa päivittää vanhat perinteet uudelle vuosituhannelle ja juhlistaa sadonkorjuun päättymistä kekritellen lokakuun kaksi ensimmäistä viikkoa.

Kekrin vietto on mainio tapa juhlistaa sadonkorjuuta, osoittaa arvostusta lähiruokaa kohtaan, vaalia rikasta kotimaista ruokakulttuuria ja muistuttaa samalla ilmastoystävällisen arjen tärkeydestä.

Kannustamme kaikkia kutsumaan kavereita kylään ja viettämään aikaa yhdessä kekriajan antimista nauttien. Perinteisiin kekriruokiin kuuluvat muun muassa alatoopi, makkarat ja uunijuustot.

”Uuden ajan kekrissä voi nostaa kunniapaikalle vaikkapa syksyn runsaan kasvis-, marja-, ja hedelmäsadon. Myös liharuokia voi keventää lisäämällä kasviksia. Ruhon halvemmatkin osat kannattaa hyödyntää ja suosia myös luonnonlaidunlihaa. Kotimainen kala ja syksyisen sienimetsän antimet ovat hyvää tarjottavaa kekrinä”, järjestöpäällikkö Helena Velin vinkkaa.

MKN aloitti kekriperinteen elvyttämisen vuonna 2017, jolloin Suomi täytti 100 vuotta. Juhlavuonna järjestettiin lukuisia kekritapahtumia eri puolilla Suomea. Nyt kekriviikoista on tarkoitus tehdä jokavuotinen yhteisöllisyyteen kannustava tapahtumakausi.

Kahden kekriviikon aikana järjestetään eri puolilla Suomea muun muassa kekriin sopivia ruokakursseja ja tuodaan sadonkorjuun teemaa esiin kouluissa ja päiväkodeissa. Maa- ja kotitalousnaisten some-kanavilla pyörii live-lähetyksiä, joissa ruokaneuvonnan asiantuntijat kokkailevat kauden herkkuja pakallisin painotuksin eri puolilla Suomea. Ensimmäinen live-video tulee Itä-Suomesta tiistaina 5.10. klo 13 Maa- ja kotitalousnaisten Facebookissa. Silloin sujahtaa herkullinen, supisuomalainen riistaliha pitaleivän väliin.

Kuva: Kati Laszka

 

Jaa