Nujerra pihanurmea

Pihanurmikko on eurooppalainen keksintö. Aluksi nurmialueita oli vain hienoston pihoissa, sillä ainoastaan varakkaat pystyivät palkkaamaan väkeä niiden hoitoon. Työväki siisti alueita viikattein, sirpein ja keritsimin. Useimmiten nurmikoilla käyskenteli kuitenkin muita eläviä ruohonleikkureita -laidunkarjaa. Brittiläinen Edwin Beard Budding keksi ruohonleikkurin vuonna 1827. Se vastasi teholtaan 6-8 viikatemiestä. Ensimmäinen kone muistutti kelaleikkureita, joita vieläkin on saatavilla. Moottoroitu ruohonleikkuri kehiteltiin sotien jälkeen. Yksityispihoissa se on jylissyt vasta viimeisinä vuosikymmeninä. Ajattelutapa, että pihaa ei ole ilman nurmikkoa alkoi vakiintua.

Tänä päivänä nurmialue ei ole enää kaikkien pihanomistajien unelma. Pihat ovat pienempiä ja nurmikot voi korvata muilla elementeillä. Tietysti nurmikentät ovat paikallaan kun tarvitaan tilaa juosta ja temmeltää, mutta tultaisiinko toimeen vähemmälläkin? Moniko oikeasti edes pitää nurmenleikkuusta? Kesäpäivien kultaisia hetkiä tuhrautuu mölisevän leikkurin perässä kulkiessa tai päällä istuessa. Nurmikon hoito on muutoinkin vaikeaa. Puita ja puskia voi joutua väistelemään ettei vahingoita runkoja. Ei-toivotut kasvit valtaavat nurmikolta alaa. Hellekesinä nurmikkoa uhkaa karrellepalaminen.

Kukkivat niityt ja kedot ovat hyvä vaihtoehto nurmikoille. Niiden hoidossa sitä paitsi pääsee vähemmällä. Loppukesäinen niitto ja niittojätteen haravointi riittävät usein toimenpiteiksi. Tosin alkuun joutuu panostamaan, sillä nurmikon muuttaminen niityksi vaatii maan köydyttämistä ja monivuotisten rikkakasvien nitistämistä. Aluksi voisikin korvata vain osan nurmikosta niityllä. Esimerkiksi pihan reunaosat, joissa ei temmelletä säännöllisesi. Niitty sopii mummonmökkien pihapiirien ohella myös taaja-alueille.

 

Kaupoissa on tarjolla erilaisia niittysiementen sekoituksia, mutta tärkeää olisi valita kotimaista perää olevat siemenet. Ulkomaiset lajit ovat nimittäin geneettisesti erilaisia. Lisäksi kasvupaikka ja sen kosteusolot sanelevat lajien valintaa ja hoidon intensiteetin tarvetta. Peruasiat kannattaa selvittää ennen toimeen ryhtymistä. Netissä on paljon ohjeita, mutta paljon hauskempaa on opetella niityn perustamisen ja hoidon niksejä yhdessä. Kokkolan Kruununvoudintalolla järjestetään niittyilta ma 4.5.2020 klo 18. Ennakkoilmoittautumista ei ole ja kaikki ovat tervetulleita. Varaa ajankohta jo kalenteriisi!

Lisäksi Maa- ja kotitalousnaisten vuoden 2020 maisematekokilpailussa ”Niityn lumo” etsitään erilaisia niittyjä. Teemalla halutaan kannustaa huomioimaan, hoitamaan ja edistämään luonnon monimuotoisuutta erityisesti niityillä. Mukaan kilpailuun voi osallistua erilaisilla ja erikokoisilla niityillä. Ne voivat olla pitkän laidun- ja niittohistorian aikaansaamia edustavia perinnebiotooppeja, pihanurmesta kehitettyjä tai luontaisesti kehittyneitä pihaniittyjä ja tienvarren monilajisia pientareita. Keskeistä on, että lajisto on monipuolinen ja aluetta hoidetaan, sekä kehitetään aktiivisesti. Kilpailuaika päättyy 30.9.2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa. Ilmoita oma niittysi mukaan tai vinkkaa kaverille! Lisätietoja kilpailusta saa allekirjoittaneelta. Katso myös kilpailuvideo: https://www.youtube.com/watch?v=mcogtFA_UoU&feature=youtu.be

Anu Ainasoja,

maisema- ja ympäristöasiantuntija,

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset

Jaa